torstai 13. helmikuuta 2014

Ekokultaa Saariselältä

Nykyisen Saariselän matkailukaupungin retkeilyalueet olivat aikoinaan kolttasaamelaisten metsästysmaita ja inarinsaamelaisten poronhoitoaluetta. Inarilaiset ajoivat porojaan Inarinmaan ja Sompion muinaisella rajalla Kiilopään, Giloaivin, poroerotuspaikoilla.
Lapin monet kultapurot olivat jo ennen 1800-luvun kultaryntäystä saamelaissukujen ja porokylien, eli siitojen, tiedossa. Kulta ei jäänyt piiloon saamelaisiltakaan heidän laajan maasto- ja luontotuntemuksensa ansiosta. Ketäpä ei kiinnostaisi noukkia talteen painavaa kullankeltaista metallia? Omilta kultapaikoilta haettiin ja kaivettiin kultahippuja esiin enimmäkseen Ruijaan suuntautunutta kaupankäyntiä varten. Arktinen kansa arvosti enemmän hopeaa, joka onkin pitkää kaamosaikaa valaisevan kuun symbolinen metalli.
Aktiebolaget Prospector raivasi ja rakensi Sodankylän Könkäältä Laanilaan ensimmäisen kärrytien vuonna 1902. Yhtiön päämaja pajoineen rakennettiin Laaniojan varrelle.


Oy Prospektor Ab:n pääkonttori Laanilassa (J. H. Saarinen & all, GTK vanhat kuvat, 1902-1903)


Kaivosyhtiö etsi erilaisia mineraaleja alueelta, ei vain kultaa. Prospectorin vuori-insinööri ja kaivospäällikkö Emil Sarlin ihastui poroihin ja poroajeluun. Poroajot olivatkin talvisin vapaa-ajan ohjelmaa malminetsinnän yhteydessä. Emil kirjoitti ehkä ensimmäisen Suomen suurruhtinaskunnassa julkaistun ruotsinkielisen poronhoito-oppaan. Kaivosyhtiön toiminta loppui jo viiden vuoden kuluttua. Päämajasta tuli myöhemmin Laanilan keskikievari, nykyisen Saariselän ensimmäinen matkailuyritys. Tällä hetkellä kestikievari toimii ravintolana.
Lapin Kulta on niin sanottua veretöntä kultaa, eli alkuperäisväestöä tai kullankaivajia ei ole tapettu kullanhimon vuoksi. Viime vuosien aikana Saariselälle on matkustanut juuri tästä edellä mainitusta syystä useita amerikkalaisia isoisiä ostamaan veretöntä kultaa omien lastenlastensa vihkisormuksiin. Keski-Euroopassa tai maailmalla ei kukaan voi taata, että kultaseoksissa ei olisi seostettuna mukana esimerkiksi inkojen ryöstettyä kultaa.
Eettisten arvojen merkitys on kasvanut myös kultakaupassa, erityisesti tiedostavien kuluttajien ansiosta. Luonnonsuojelun näkökulmia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja toteutetaan kaivostoiminnassa uusin keinoin. Ihmiset ovat kiinnostuneita verettömän kullan lisäksi ekokullasta, jonka kaivamiseen ei ole käytetty maansiirtokoneita tai muuta raskasta kalustoa. Vain lapiolla kaivettu kulta täyttää ekokullan kriteerit.



Ekokullankaivuuta Sateenkaarenpään valtauksella. Aluksi maa-aines lapioidaan sankkoihin.



Ekokullankaivuuta Sateenkaarenpään valtauksella.

Saariselällä voi kaivaa edelleenkin kultaa Laaniojan varrella esimerkiksi Sateenkaarenpään valtauksella. Valtauksen isäntä perehdyttää asiakkaansa Laanilan ja Lapin kullan historiaan ja tietenkin ekokullan salaisuuksiin


Tekstiin liittyviä linkkejä:

Lisää artikkeleita Lapin kullasta
Lisätietoa Sateenkaarenpään valtauksen kultaretkistä


Salli Konttinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti