torstai 13. helmikuuta 2014

Ekokultaa Saariselältä

Nykyisen Saariselän matkailukaupungin retkeilyalueet olivat aikoinaan kolttasaamelaisten metsästysmaita ja inarinsaamelaisten poronhoitoaluetta. Inarilaiset ajoivat porojaan Inarinmaan ja Sompion muinaisella rajalla Kiilopään, Giloaivin, poroerotuspaikoilla.
Lapin monet kultapurot olivat jo ennen 1800-luvun kultaryntäystä saamelaissukujen ja porokylien, eli siitojen, tiedossa. Kulta ei jäänyt piiloon saamelaisiltakaan heidän laajan maasto- ja luontotuntemuksensa ansiosta. Ketäpä ei kiinnostaisi noukkia talteen painavaa kullankeltaista metallia? Omilta kultapaikoilta haettiin ja kaivettiin kultahippuja esiin enimmäkseen Ruijaan suuntautunutta kaupankäyntiä varten. Arktinen kansa arvosti enemmän hopeaa, joka onkin pitkää kaamosaikaa valaisevan kuun symbolinen metalli.
Aktiebolaget Prospector raivasi ja rakensi Sodankylän Könkäältä Laanilaan ensimmäisen kärrytien vuonna 1902. Yhtiön päämaja pajoineen rakennettiin Laaniojan varrelle.


Oy Prospektor Ab:n pääkonttori Laanilassa (J. H. Saarinen & all, GTK vanhat kuvat, 1902-1903)


Kaivosyhtiö etsi erilaisia mineraaleja alueelta, ei vain kultaa. Prospectorin vuori-insinööri ja kaivospäällikkö Emil Sarlin ihastui poroihin ja poroajeluun. Poroajot olivatkin talvisin vapaa-ajan ohjelmaa malminetsinnän yhteydessä. Emil kirjoitti ehkä ensimmäisen Suomen suurruhtinaskunnassa julkaistun ruotsinkielisen poronhoito-oppaan. Kaivosyhtiön toiminta loppui jo viiden vuoden kuluttua. Päämajasta tuli myöhemmin Laanilan keskikievari, nykyisen Saariselän ensimmäinen matkailuyritys. Tällä hetkellä kestikievari toimii ravintolana.
Lapin Kulta on niin sanottua veretöntä kultaa, eli alkuperäisväestöä tai kullankaivajia ei ole tapettu kullanhimon vuoksi. Viime vuosien aikana Saariselälle on matkustanut juuri tästä edellä mainitusta syystä useita amerikkalaisia isoisiä ostamaan veretöntä kultaa omien lastenlastensa vihkisormuksiin. Keski-Euroopassa tai maailmalla ei kukaan voi taata, että kultaseoksissa ei olisi seostettuna mukana esimerkiksi inkojen ryöstettyä kultaa.
Eettisten arvojen merkitys on kasvanut myös kultakaupassa, erityisesti tiedostavien kuluttajien ansiosta. Luonnonsuojelun näkökulmia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja toteutetaan kaivostoiminnassa uusin keinoin. Ihmiset ovat kiinnostuneita verettömän kullan lisäksi ekokullasta, jonka kaivamiseen ei ole käytetty maansiirtokoneita tai muuta raskasta kalustoa. Vain lapiolla kaivettu kulta täyttää ekokullan kriteerit.



Ekokullankaivuuta Sateenkaarenpään valtauksella. Aluksi maa-aines lapioidaan sankkoihin.



Ekokullankaivuuta Sateenkaarenpään valtauksella.

Saariselällä voi kaivaa edelleenkin kultaa Laaniojan varrella esimerkiksi Sateenkaarenpään valtauksella. Valtauksen isäntä perehdyttää asiakkaansa Laanilan ja Lapin kullan historiaan ja tietenkin ekokullan salaisuuksiin


Tekstiin liittyviä linkkejä:

Lisää artikkeleita Lapin kullasta
Lisätietoa Sateenkaarenpään valtauksen kultaretkistä


Salli Konttinen

2 kommenttia:

  1. Kolme kesää taaksepäin,oltiin elokuun lopussa Sateenkaarepäässä lapioimassa ränniin soraa ja päivän lopussa Holmisto otti ämpärin ja tyhjensi rännistä hiekat ja kullat.Holmisto istui hiekkalaatikon reunalle ja vaskaus alkoi,kuului aina välillä plums kun oikella puolella olevan hiekkalaatikon saviseen veteen tipahti jotain.
    Arvottomat kivet Holmisto paiskasi vasemmalle jorpakkoon.Poika ja miniä katsoi toimitusta ja ihmetteli,sitten he näkivät Holmiston vaskkoolissa kauniin vihreän jalokiven ja ääneen kysyivät Holmistolta kivestä,Holmisto pyöritti kättä vaskoolissa ja kyseli missä,missä ja viisi sormea ja vilaus ja jalokivikivi hävisi.Kun Holmisto oli kaiken vaskannut pani hän meille pari hengetöntä lasiputkeen ja sanoi,että tässä teidän neljän hengen päivätyön tulos.Holmisto itse oli pelkkää hymyä ja naama loisti,kuin napapiirin aurinko.Ilmeisesti hänen mielestään tulos oli hyvä,koska hän tarjosi meille saunaillallisen,viineineen ja muine herkkuineen.Olihan se hieno kokemus,kylypeä rotkosaunassa ja huuhtoa kultäpölyt pois kultapurossa.
    Meitä Harmitti vaan,kun ei saatu tietää todellista kullan ja korukivien määrää ja siitä suivaantuneina miniä ja poika jättivät meidät ja eivät ole olleet sen jälkeen yhteydessä,koska houkuttelimme heidät tuollaisen roiston käsiin.

    VastaaPoista
  2. Kävin viime kesänä sateenkaarenpäässä 6 päivän ajan kaivamassa kultaa, alle 10 hengetöntä löytyi eli todella vähän, ei sieltä kultaa löydä (Löysin eilen kolme kertaa enemmän kultaa päivän työllä tankavaaran läheltä). Kaiken kukkuraksi Paavo lisälaskutti 450€ kaivuuluvan, eli huijari hän on. Pysykää kaukana tuosta huijarista ja paikasta.

    VastaaPoista