On pakkasia pidelly.. (2)

Mitä pukea päälle sitten, kun on vieläkin kylmempää?

Joulukuun lauhemman jakson jälkeen, täällä Saariselälläkin on palattu tavalliseen tammikuun säätilaan. Pakkasta vaihtelee -15 ja -30 pakkasasteen välillä pilvisyydestä ja maastonmuodoista riippuen. Kylmintä on selkeillä alueilla ja alamailla, ja lauhinta pilven alla ja korkeilla paikoilla. Tuuli lisää pakkasen purevuutta reippaasti, joten tuulen vaikutuskin pitää ottaa huomioon.

Kovilla pakkasilla korkeilla paikoilla on usein lauhempaa kuin alavilla mailla.

-25 astetta on jo kylmä, mutta joskus on tarve lähteä ulkoilmaan vieläkin kylmemmällä säällä. Kelejä ei voi valita, joten ulos on pukeuduttava sään mukaan. Edellisen tekstin pukeutumisopit pätevät tietenkin kylmemmälläkin kelillä, mutta jotain pieniä muutoksia kannattaa kuitenkin tehdä.

Itse en yleensä lähde enää maastohiihtämään -25 astetta kylmemmällä säällä. Lumikin alkaa olla näissä lämpötiloissa niin hidasta, ettei hiihtäminen ole samalla tavalla mukavaa kuin lauhemmilla keleillä. Alamäissä myös viima tekee hiihtämisestä entistä kylmempää, joten kovimmilla pakkasilla kannattaa miettiä muitakin lajeja.

Lumikenkäilemään tai erämaahiihtämään

Lumikenkäily ja erämaahiihto ovat kaikkein kylmimmillä keleillä parempia vaihtoehtoja kuin maastohiihto. Umpihangessa liikkuminen lämmittää ihan eri tavalla kuin ajetulla ladulla hiihtäminen, eikä samanlaista viimaakaan tule kuin ladulla.

Lumikenkäillessä tulee pakkasilla paremmin lämmin kuin hiihtäessä

Lumikengillä ja metsäsuksillä pääsee myös kiikkumaan korkeammalle tunturiin, jossa on yleensä pakkasilla aina lauhempaa. Esimerkiksi Iisakkipään huipun ja Saariselän kylän lämpötilaero voi olla kovilla pakkasilla helposti 15 astetta!

Kerroksia, kerroksia..

Kuten edellisessäkin tekstissä kirjoitin, kerrospukeutuminen on kaiken a ja o kovilla pakkasilla. Mutta sitten, kun on vieläkin kylmempää, ei edellisen kirjoituksen opit enää auta. Itse suosin järkyttävän kylmällä kelillä villaa ja fleeceä. Teknisen aluskerraston voikin vaihtaa esimerkiksi ohueen merinovillaiseen kerrastoon tai fleecepaidan paksuun perinteiseen villapaitaan.

Itse luovun kovimmilla pakkasilla myös softshell hiihtoasustani, ja vaihdan sen toppahousuihin ja paksuun untuvatakkiin. Jos takissa on huppu, niin aina parempi. Huppu suojaa hyvin päätä ja niskaa, ja vähentää samalla lämmön haihtumista. Tarvittaessa softshell liivin voi pukea untuvatakin alle. Myös kelkkahaalari on varma valinta tulipalopakkasilla, ja tarvittaessa sen voi pukea toppatakin ja -housujen päälle.

"Huopikkaat, huopikkaat..." 

Itse luotan paukkupakkasilla perinteisiin huopatossuihin tai poron nahasta valmistettuihin karvakenkiin, eli nutukkaisiin. Lämmikkeeksi kenkiin menee mukaan vähintään yhdet villasukat, aika usein kahdet päällekkäin.

Huopikkaat pitävät edelleen pintansa lämpimimpinä talvikenkinä

 



Nykyään on olemassa metsäsuksiin ja lumikenkiin siteitä, joihin on mahdollista kiinnittää myös tavalliset kengät kuten huopatossut. Moniin eräsiteisiin käy kuitenkin edelleen vain perinteiset 75mm:n huopakumisaappaat, jolloin täytyy pitää huolta, että saappaisiin mahtuu ilmavasti vähintään yhdet villasukat.

Sormet ja hengitys

Sormet ja hengitys pitää muistaa suojata myös näillä keleillä, tottakai. Jos sormet meinaavat jäätyä tavallisissa hiihtokintaissa, kannattaa harkita untuvakintaiden hankintaa. Itselläni on käytössä untuvalla täytetyt kintaat, ja yhdessä untuvatakin kanssa, ne ovat lyömättömän lämmin yhdistelmä.

Hengitysilman lämmittämiseen pätee samat opit kuin hieman lämpimämmälläkin kelillä. Putkihuivi tai kypärälakki lämmittää kaulaa ja poskia, ja tarvittaessa myös hengitysilmaa, ja hengitysilmanlämmitin suojaa keuhkoja.

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Saariselän sääennuste
Treklife reitit
Treklife lajit
Vapaata majoitusta Saariselällä
Lahtisen huopikkaat