Saariselkä today 6.2.2014

Kevättä kohti

Kaamos päättyi meillä noin kuukausi sitten, ja päivä päivältä valoisa aika lisääntyy. Tänään aurinko nousee klo 9.11 ja laskee klo 15.39. Päivän valoa riittää siis jo pidemmillekin päiväretkille, ja öisin luminen maisema valaisee tietä.

Lunta meillä onkin ihan mukavasti, maaston muodoista riippuen 50-100cm. Tasaisena kerroksena maastossa on ehkä 60cm lunta.

Puissa on lumisateiden ansiosta paksu kerros tykkylunta

Lumikenkäilyä ja umpisen lumen hiihtoa helpottaa huomattavasti myös se, että marras-joulukuun lauhempien päivien ansioista lumessa on myös jonkin verran kerroksia. Näin hanki kantaa kulkijaa jo kohtalaisen hyvin.

Saariselän talven paras aika on edessä

Tammikuussa meillä oli hieman pidempi kylmä jakso, jonka aikana lämpötilat vaihtelivat -10 ja -30 asteen välillä. Silloin kun pakkanen vähän lauhtui satoi lunta, minkä vuoksi myös hiihtokelit olivat muutaman viikon aika hitaita.

Tällä viikolla kelit ovat kuitenkin lauhtuneet, minkä vuoksi hiihtokelitkin ovat parhaat mahdolliset. Muutama aste pakkasta ja liukas lumi. Ruuhkaakaan ladulla ei liikaa ole, joten hiihtämisen ilosta ja metsän rauhasta saa nauttia ihan rauhassa.



Saariselällä on jo yli 100km latuja auki!

 

 



 Pikkupakkanen on paras mahdollinen hiihtokeli!

Päivän pitenemisen seurauksena myös lisää latuja on päästy avaamaan. Tällä hetkellä latuja on auki vähän yli 100km, ja myös kansallispuiston puolelle pääsee jo huollettuja latuja pitkin.

Jatkossa, kun päivät tästä vain pitenevät, myös pisimmät erämaaladut saadaan auki. Vielä alkuvuodesta pisimpiä latuja ei avata, jottei päivän valoisan ajan lyhyys pääse yllättämään hiihtäjiä.

Saariselän aktiviteetteja

Kevättalvella Saariselällä riittää tekemistä. UKK puisto kutsuu erähenkisiä viettämään aikaa erämaassa. Huolletut ladut ja rinteet houkuttelevat hiihtäjiä, laskettelijoita ja lapsiperheitä. Lisäksi tunturissa voi kokeilla esimerkiksi suomenhevosen rekikyytiä, huskysafaria, moottorikelkkailua tai pulkkailua Suomen pisimmässä pulkkamäessä.

 Luminen metsä kutsuu laduille!

 

Loppukeväästä säiden ollessa otollisimmillaan kantohankia pitkin voi päästä tutkimaan erämaata joko hiihtäen tai lumikengillä. Liukkaalla hangella matka ja maisemat vaihtuvat pikavauhtia!

Myös rinteet ovat auki ja hyvässä kunnossa!

 

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Saariselän latutilanne

Saariselän sää

Vapaata majoitusta Saariselällä

Treklife reitit



On pakkasia pidelly.. (2)

Mitä pukea päälle sitten, kun on vieläkin kylmempää?

Joulukuun lauhemman jakson jälkeen, täällä Saariselälläkin on palattu tavalliseen tammikuun säätilaan. Pakkasta vaihtelee -15 ja -30 pakkasasteen välillä pilvisyydestä ja maastonmuodoista riippuen. Kylmintä on selkeillä alueilla ja alamailla, ja lauhinta pilven alla ja korkeilla paikoilla. Tuuli lisää pakkasen purevuutta reippaasti, joten tuulen vaikutuskin pitää ottaa huomioon.

Kovilla pakkasilla korkeilla paikoilla on usein lauhempaa kuin alavilla mailla.

-25 astetta on jo kylmä, mutta joskus on tarve lähteä ulkoilmaan vieläkin kylmemmällä säällä. Kelejä ei voi valita, joten ulos on pukeuduttava sään mukaan. Edellisen tekstin pukeutumisopit pätevät tietenkin kylmemmälläkin kelillä, mutta jotain pieniä muutoksia kannattaa kuitenkin tehdä.

Itse en yleensä lähde enää maastohiihtämään -25 astetta kylmemmällä säällä. Lumikin alkaa olla näissä lämpötiloissa niin hidasta, ettei hiihtäminen ole samalla tavalla mukavaa kuin lauhemmilla keleillä. Alamäissä myös viima tekee hiihtämisestä entistä kylmempää, joten kovimmilla pakkasilla kannattaa miettiä muitakin lajeja.

Lumikenkäilemään tai erämaahiihtämään

Lumikenkäily ja erämaahiihto ovat kaikkein kylmimmillä keleillä parempia vaihtoehtoja kuin maastohiihto. Umpihangessa liikkuminen lämmittää ihan eri tavalla kuin ajetulla ladulla hiihtäminen, eikä samanlaista viimaakaan tule kuin ladulla.

Lumikenkäillessä tulee pakkasilla paremmin lämmin kuin hiihtäessä

Lumikengillä ja metsäsuksillä pääsee myös kiikkumaan korkeammalle tunturiin, jossa on yleensä pakkasilla aina lauhempaa. Esimerkiksi Iisakkipään huipun ja Saariselän kylän lämpötilaero voi olla kovilla pakkasilla helposti 15 astetta!

Kerroksia, kerroksia..

Kuten edellisessäkin tekstissä kirjoitin, kerrospukeutuminen on kaiken a ja o kovilla pakkasilla. Mutta sitten, kun on vieläkin kylmempää, ei edellisen kirjoituksen opit enää auta. Itse suosin järkyttävän kylmällä kelillä villaa ja fleeceä. Teknisen aluskerraston voikin vaihtaa esimerkiksi ohueen merinovillaiseen kerrastoon tai fleecepaidan paksuun perinteiseen villapaitaan.

Itse luovun kovimmilla pakkasilla myös softshell hiihtoasustani, ja vaihdan sen toppahousuihin ja paksuun untuvatakkiin. Jos takissa on huppu, niin aina parempi. Huppu suojaa hyvin päätä ja niskaa, ja vähentää samalla lämmön haihtumista. Tarvittaessa softshell liivin voi pukea untuvatakin alle. Myös kelkkahaalari on varma valinta tulipalopakkasilla, ja tarvittaessa sen voi pukea toppatakin ja -housujen päälle.

"Huopikkaat, huopikkaat..." 

Itse luotan paukkupakkasilla perinteisiin huopatossuihin tai poron nahasta valmistettuihin karvakenkiin, eli nutukkaisiin. Lämmikkeeksi kenkiin menee mukaan vähintään yhdet villasukat, aika usein kahdet päällekkäin.

Huopikkaat pitävät edelleen pintansa lämpimimpinä talvikenkinä

 



Nykyään on olemassa metsäsuksiin ja lumikenkiin siteitä, joihin on mahdollista kiinnittää myös tavalliset kengät kuten huopatossut. Moniin eräsiteisiin käy kuitenkin edelleen vain perinteiset 75mm:n huopakumisaappaat, jolloin täytyy pitää huolta, että saappaisiin mahtuu ilmavasti vähintään yhdet villasukat.

Sormet ja hengitys

Sormet ja hengitys pitää muistaa suojata myös näillä keleillä, tottakai. Jos sormet meinaavat jäätyä tavallisissa hiihtokintaissa, kannattaa harkita untuvakintaiden hankintaa. Itselläni on käytössä untuvalla täytetyt kintaat, ja yhdessä untuvatakin kanssa, ne ovat lyömättömän lämmin yhdistelmä.

Hengitysilman lämmittämiseen pätee samat opit kuin hieman lämpimämmälläkin kelillä. Putkihuivi tai kypärälakki lämmittää kaulaa ja poskia, ja tarvittaessa myös hengitysilmaa, ja hengitysilmanlämmitin suojaa keuhkoja.

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Saariselän sääennuste
Treklife reitit
Treklife lajit
Vapaata majoitusta Saariselällä
Lahtisen huopikkaat

Iisakkipäätä huiputtamassa lumikengillä

Yhtenä lomapäivänä päätimme lähteä kokeilemaan lumikenkäilyä. Lumikengät saimme vuokralle eräästä paikallisesta ohjelmapalveluyrityksestä, ja samasta paikasta saimme myös reittiohjeet Iisakkipään valloitukseen. Koska emme olleet koskaan aiemmin kokeilleet lumikenkäilyä, oli mukavaa, että reitti oli merkattu maastoon. Merkattua reittiä myötäillen maastossa kulki lumikenkiä kantava ura, jolla kävely oli kevyttä. Aina halutessaan lumikenkien kantoa pystyi testaamaan kantavan uran ulkopuolella umpihangessa tunturikoivujen välissä puikkelehtien.

Iltaruskoa Iisakkipään alarinteiltä. Kuva: Tiina

Lähdimme matkaan maastohiihtolatujen lähtöpaikalta, josta myös lumikenkäreitin merkkaus alkoi. Pian alun jälkeen saavuimme Urho Kekkosen kansallispuiston rajalle. Samalla alkoi myös pitkä nousu kohti Iisakkipää tunturia. Alkuun nousu oli todella jyrkkää, mutta ensimmäisen töyrään jälkeen nousu loiveni ja pääsimme nauttimaan kauniista ja lumisesta metsämaisemasta. Kävelimme pätkiä kovalla uralla, ja aina välissä hyppäsimme umpihankeen tutkimaan metsää. Pidimme kuitenkin koko ajan vihreät reittitolpat näkyvillä, jotta pysyimme oikealla reitillä.

Pian saavuimmekin mäntymetsän rajalle, jossa puusto muuttui matalaksi tunturikoivikoksi. Tunturikoivujen välissä risteili riekon jälkiä, mutta harmiksemme emme nähneet yhtään riekkoa. Varmaankin ne olivat kipakan pakkassään vuoksi suojassa lumen alla kiepissään. Seuraavaksi eteemme tuli risteys, josta Iisakkipään reitti kääntyi ylös vasemmalle tunturiin. Samalla myös maisemat aukesivat alas Saariselän kylälle ja etelään Kiilopäälle ja Nattasille.

Viimeinen nousu Kiilopään huipulle sujui nopeasti, ja pian saimmekin ihailla Iisakkipään huipulta eri suuntiin aukeavia maisemia. Kirkkaalla säällä idässä siintää Venäjän tunturit, ja alempana ladulla edenneet hiihtäjät näkyivät tunturin huipulle pieninä pisteinä. Huipulla pysähdyimme juomaan termospullosta lämpimät kaakaot, ja sen jälkeen olikin jo aika lähteä takaisin kohti mökin lämpöä.

Matka takaisin kohti Saariselkää kului nopeasti – pitkän nousun jälkeen matka taittui alamäkeen puolijuoksua. Alamäkeen ehdimme ihailemaan kaikkia kauniita lumen ja jään muodostelmia iltapäivän hämärtyvässä valossa. Korkeat ikimännyt ja kallioiden muodostelmat loivat loppumatkalle lähes taianomaisen tunnelman. Lopulta pääsimme takaisin kylälle väsyneinä mutta onnellisina.

Lumikenkäily lumisessa metsässä ja tuntureilla osoittautui mukavaksi ja ikimuistoiseksi lomapäivän viettotavaksi.

– Tiina & Reima / tiinajareima.net/