99 pohjoista helmeä - osa 5

99 pohjoista helmeä juttusarjan viidennessä osassa Aini esittelee 9 itselleen tärkeää asiaa ja paikkaa Pohjois-Lapissa.

 

Ainin 9 helmeä

 

Poroerotus

Poroperheiden sadonkorjuun aikaa ja sinne pitää aina päästä. Jos on ollut hyvä sienisyksy niin kesän ja syksyn jäljiltä porot on hyvässä kunnossa. Poromiehet kokoavat poroja erotuksiin usein muutamien päivien ajan. Erotuksissa tapaa tuttuja poroperheiden jäseniä, vaihdetaan kuulumisia ja tunnelma on välitön vaikka porojen erottelu on kovaa työtä. Lapset osallistuvat innokkaasti erotuksiin ja ottavat jopa koulusta vapaata päästäkseen mukaan. Saariselän eteläpuolella sijaitseva Vuomaselkä on vanha poroerotuspaikka. Ensimmäisiä erotuksia siellä on pidetty jo 1800-luvun lopulla, ja aita on edelleen käytössä. Koitan itse päästä erotuksiin aina kun vain on vähänkin mahdollista.

 

 

Poroerotus. Kuva lainattu paliskuntain yhdistyksen sivuilta

 

Urho Kekkosen kansallispuisto

Kansallispuisto on työpaikkani ja puisto on kotipuistoni. Kansallispuiston laaja ja upea Saariselän tunturialue on vertaansa vailla, ja se sykähdyttää aina. Pyöreälakisten tuntureiden jonot jatkuvat silmänkantamattomiin ja jäkäläisillä kankailla honkien ja aihkipetäjien keskellä aistit herkistyvät, ja voi kuinka siellä sieluni lepää!

 

Nattaset

Seisenlakiset Nattastunturit Sompion luonnonpuistossa sijaitsevat kotikyläni liepeillä. Pyhä-Nattasen päivätupa on ollut pitkään perheemme vuotuinen päiväretkikohde, varsinkin silloin kun lapset olivat pieniä. Pyhä-Nattesen laelta avautuu huikeat maisemat. Idässä näkyy Saariselän tunturialue, etelässä Sompiojärvi ja laajat aapasuot. Päivätuvalle menee n. 2km pituinen merkitty reitti Sompiojärven metsäautotieltä.

 

Kaamos

Minulla kaamos on hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Koska päivät ovat lyhyet, on jatkuvasti hämärää eikä aamua oikein erota illasta, niin voi oikein luvallisesti olla laiskana. Voi käpertyä vaikka sohvan nurkkaan villasukat jalassa ja nauttia hyvästä kirjasta, tai sitten olla tekemättä mitään. Juomme puolison kanssa usein aamukahvit kynttilänvalossa, ja se on hyvä kaamospäivän aloitus.

 

 

Kaamoksen valoa Saariselällä

 

Tuisku

Tuiskutuulen tuivertaessa on pakko päästä ulos ja lenkille. Kunnon myräkkä on myös terapiaa, se puhdistaa mielen ja huonot ajatukset voi lennättää tuiskun mukana maailmalle.

 

Ahkkun Jonte

Maailman paras asia on olla isovanhempana vajaan kolmen vuoden ikäiselle Jonte-pojalle. Ahkku on saameksi mummo, ja Jonte on ahkkun rakas silmäterä.

 

Kevätaurinko

Kevät on lempivuodenaikani. Miten ihanaa olla kevätauringossa pilkillä, tuntureilla tai hiihtolenkillä! Kevätaurinko sulattaa lumet, ja se samalla enteilee kesää. Keväässä on myös kesän odotusta!

 

 

Saariselän keväthanget

 

 

Mettällä

Liikun paljon puolisoni kanssa metsällä - tai mettällä kuten on tapana sanoa. Pohjoisen miehet eivät kävele tyhjän takia mettässä, vaan siihen tulee aina olla jokin syy, esimerkiksi metsästys, kalastus tai porohommat. Olipa suu metsään menolle mikä hyvänsä, luonnon helmassa oleilu on mitä parhainta stressin poistoa, akun latausta, ja se tuo hyvän mielen. Minulla on myös aina kamera mukana, joten hyviin muistoihin voi palata myöhemmin kuvien myötä.

Aini Magga

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Sompion luonnonpuiston reitit

Urho Kekkosen kansallispuisto

Tietoa poroerotuksista

Saariselän sää

99 pohjoista helmeä - osa 4

Leenan 9 helmeä:

99 pohjoista helmeä -juttusarjan neljäs blogisti on Saariselän jokavuotinen kävijä jo kymmenien vuosien ajalta.

1. Keväthanget

Keväthanget on ehdottomasti paras aika tulla hiihtämään tuntureille. Lumi, aurinko ja huolletut ladut on paras mahdollinen yhdistelmä. Hyvällä tuurilla myöhemmin keväällä on mahdollista päästä hiihtämään kantohangelle, mutta yhtälailla mukavaa se on hiihdellä tällaisella pilviselläkin säällä, kun latu luistaa ja maisemat on hienot.

Kaunispää keväisessä auringonpaisteessa

2. Rautulammen päivätupa

Rautulammen tupa on yksi Saariselän mukavimmista taukopaikoista. Rautulammella voi aistia ihan oikeaa erämaan tunnelmaa, sillä se on Saariselän huollettujen latujen kaukaisin nurkka. Tupa sijaitsee kivasti lammen rannalla aurinkoisessa rinteessä, ja näkymät avotuntureille on kerrassaan upeat. Rautulampi on myös sen verran syrjässä, että sinne asti hiihtäminen on itsessään jo hieno saavutus!

3. Suksibussi

Suksibussilla pääsee kätevästi paikasta toiseen Saariselän lähialueella. Hiihtoretkiäkin pystyy suunnittelemaan suksibussin avulla niin, ettei joka päivä tarvitse lähteä samasta paikasta.



Suksibussilla pääsee siirtymään kätevästi paikasta toiseen Saariselän ympäristössä

4. Lumilattarit

Lumilattarit on Saariselällä perinteisesti keväällä järjestettävä latinolaisten tanssien kurssi, joka tuo mukavaa vaihtelua hiihtämiseen. Monina vuosina olemme olleet täällä lattarien aikaan, mutta tänä vuonna päädyimme tulemaan jo tällälailla aikaisemmin.

5. Inarilainen

Inarilainen on harvinaisen hyvä paikallislehti. Sieltä löytyy sopivassa suhteessa ajankohtaista asiaa, historiaa ja paikallisten toimijoiden ilmoituksia. Senpä takia olen tilannut Inarilaisen kotiinkin!

6. Monotanssit Laanilassa

Keväinen hiihtoretki ei ole mitään ilman monotansseja. Parhaimmillaan monotanssit on tietenkin silloin, kun esiintyjinä on itse Souvarit!

Monotanssit Laanilassa: kuva kopioitu täältä

7. Oikea talvi

Saariselältä löytää varmuudella oikean talven, eli lunta ja pakkasta. Kotiseudullani ei välttämättä enää voi olla varma tuleeko kunnon talvea ollenkaan, mutta aina kun lähtee Saariselälle, tietää että talvisaikaan on lunta.

Saariselän talvi kestää lokakuusta toukokuuhun

 



8. Välitön tunnelma

Täällä on sellainen mukava välitön tunnelma, minkä vuoksi sitä aina tulee joka vuosi uudestaan! Ihmisten kanssa on mukava jutella, ja täällä tuntee itsensä tervetulleeksi!

9. Hiljaisuus

Saariselältä löytää vielä kiivaimman sesonginkin aikaan oikeaa hiljaisuutta. Vaikka kylällä kävisi kuinka kuhina, saa jossain päin erämaata olla aina aivan rauhassa. Saa vain hiihdellä ja kuunnella luonnon ääniä.

Leena

Kirjoittaja on monivuotinen Saariselän kävijä, joka viihtyy tunturissa kaikkina vuodenaikoina.

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Saariselän sääennuste
Lumilattarit
Saariselän latutilanne
Treklife reitit
Vapaata majoitusta Saariselällä
Suksibussin aikataulu
Inarilainen

99 pohjoista helmeä - osa 3

Ritvan 9 helmeä:

Kolmas 99 pohjoista helmeä -juttusarjan blogisti Ritva esittelee seuraavaksi omat helmensä lukijoille.

 

1. Pienet järvet

Inarin alueen pienille pilkkijärville on helppo lähteä pilkille. Voi mennä kelkalla tai autolla, ja perheenkin kanssa pääsee retkelle helposti.

Pilkkiminen on erityisen mukavaa keväällä.

2. Ivalojoki

Ivalojoessa on kirkas ja puhdas vesi, ja paras uimaranta on melkein keskellä Ivalon kylää. Joen värikäs historia on näkyvissä edelleen.

3. Ravintola Pirkon Pirtti

Pirkon Pirtistä saa herkullista ruokaa, ja ravintolassa on välitön ja rento tunnelma.

4. Magneettimäki

Magneetti mäki on Saariselän pohjoispuolella. Ivalosta tultaessa pitkän ylämäen aikana maisema muuttuu täysin erilaiseksi, metsämaisemasta avotunturiksi. Se on tuttu ja aina yhtä ihastuttava näky.

5. Ukonkivi

Ukonkivi on Inarijärvellä sijaitseva saari ja saamelaisten vanha uhripaikka. Ihmetyttää mahtavuudellaan ja mielenkiintoisella historiallaan.

Ukonkivi: kuva kopioitu täältä.

6. Hilla

Hilla (eli lakka) on superfuudia suoraan jänkältä!

7. Poro

Talja, sisna, sarvet ja luut käytetään käsityömateriaalina. Ja ah niin herkullinen liha esimerkiksi käristyksenä.

Poro on perinteisesti tärkeä eläin lappilaisille.

8. Kirjasto

Hyvät valikoimat, joita kartutetaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Kirjastoauto kulkee säännöllisesti koko laajan kunnan alueella.

9. Laskettelurinteet

Tutut rinteet, jotka on aina hyvässä kunnossa. Kaikki rinteet päättyy samaan kuruun, joten eksymisestä ei tarvi huolehtia.

Saariselällä lasketellaan kahdella tunturilla

Ritva

Kirjoittaja on tavallinen ivalolainen asukas ja luonnon ystävä

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Kalastusluvat Inarin kunnan alueella
Ivalojoen melontareitti
Ravintola Pirkon Pirtti
Tietoa hillasta
Ski Saariselkä

 

Matka vai määränpää?

Kuljeskelen korvessa

Julkaisimme muutama viikko sitten täällä Treklife blogissa Keijo K:n vaelluskertomuksen UKK-puistosta videon muodossa. Videolla esitellään Keijon upeita kuvia ja tarttuvaa kerrontaa matkan varrelta. Keijon video herätti minussa myös syvempää pohdintaa vaelluksesta ja sen viehätyksestä. Tässä vielä Keijon video uudelleen teille, jotka ette ole sitä nähneet.

Metsän parantava vaikutus

Joku aika sitten julkaistiin myös tutkimus, jonka mukaan jopa vain kuusi tuntia kuukaudessa metsässä vietettyä aikaa parantaa ihmisten elämän laatua ja terveyttä merkittävästi. Mihin tämä vaikutus sitten perustuu? Tietenkin ulkoilu ja kuntoilu parantaa fyysistä kuntoa, mutta ei tämä vaikutus varmaan pelkästään siihen perustu.

Itse olen huomannut, että metsä auttaa unohtamaan huolia ja purkamaan stressiä. Huono päiväkin muuttuu nopeasti hyväksi, kun pääsee viettämään aikaa luonnon keskellä. En sitten tiedä mistä tämä johtuu. Ehkä se on helpottavaa, että metsässä saa raivota omaa huonoa oloaan pois ilman, että kukaan loukkaantuu. Tai ehkä metsän hiljaisuudessa saa rauhassa selvittää omia ajatuksiaan ilman, että kukaan häiritsee. Vaikka huolensa sanoisi ääneen, ei metsän puut ja solisevat vedet kerro niitä eteen päin.

Tunturissa on tilaa hengittää

Itse tapaan kiivetä ylös avotunturiin, kun kaipaan rauhaan. Siellä asiat usein asettuvat oikeaan mittasuhteeseen. Tunturin huipulta taivaanrantaan katsellessa tajuaa usein oman pienuutensa - kuinka minun huolet on ehkä kuitenkin tämän maailman virrassa pieniä. Toisaalta tunturissa tuntee myös kuuluvansa jonnekin. Nämä kairat, ne on minun koti.

Matka vai määränpää?

"Rinkka maahan, oli aika pysähtyä hetkeksi, olin selviytynyt." 

Olisikohan osa vaelluksen viehätyksestä juuri matkan teosta, itsensä fyysisestä rasittamisesta? Hikoilemalla ylös tunturiin raskaan rinkan kanssa vaeltaja pääsee puhdistautumaan arjen huolesta ja stressistä.

Arkielämän monimutkaisuus muuttuu yksinkertaisemmaksi vaeltajan mielessä. Ei tarvitse tehdä tai sanoa mitään ihmeellistä - tasainen askelten rytmi ja hiljakseen vaihtuvat maisemat riittävät.

Hiljaisuus

Jos jotain metsästä löytää niin hiljaisuutta. Kaupungin melussa ei kuule eikä huomaa niitä pieniä ääniä, jotka kuulostavat erämaan rauhassa voimakkailta. Tuulen humina puiden latvoissa tai tunturikoivikoissa, veden solina tunturipurossa ja askelten tasainen rytmi säestävät vaeltajan matkaa.

Tyvenessä tunturissa voi kuulla poron koparoiden napsahtelun ja pikkulintujen laulut. Tässä toimiston tuolissa istuessanikin pystyn kuvittelemaan metsän äänet elävästi - se rauhoittaa.

Vaelluksen viehätys

Vaeltamisessa on oma erityislaatuinen viehätyksensä. Oli se sitten kävelyä, hiihtoa, pyöräilyä tai mitä tahansa. Samat ihmiset tulevat vuosi toisensa jälkeen tänne Saariselän tuntureillekin vaeltamaan. Veri vetää tunturiin.

Mutta, mihin tämä viehätys perustuu? Perustuuko se maisemiin ja maastoihin? Vai onko vaelluksen tarkoituksena rauhoittuminen tai kenties puhdistuminen? Mitä mieltä olette? Mitä vaeltaminen ja erämaa merkitsee teille lukijat?


Tiina

Tekstiin liittyviä linkkejä:

MTV:n uutinen luonnon vaikutuksesta terveyteen
Treklife reitit
Treklife lajit

 

 

99 pohjoista helmeä - osa 2

Yrjön 9 helmeä:

99 pohjoista helmeä -juttusarjan toinen blogisti Yrjö esittelee nyt lukijoille yhdeksän helmeään Pohjois-Lapin alueelta.

1. Paavisjärvi

Inarin ja Ivalon välissä sijaitseva ja Inarinjärveen yhteydessä oleva Paavisjärvi on äitini kotipaikka. Se on ollut minulle koko ikäni tärkeä paikka. Lapsena siellä tuli käytyä kesäisin usein. Päivät siellä menivät uiden ja virveliä heitellen. Syksyisin kävimme myös hillassa ja puolukassa. Nykyisin siellä on tullut käytyä liian harvoin, kaikenlainen muu tekeminen vie ajan.

Kesäilta Paavisjärvellä. Kuva: Yrjö Portti

2. Jäniskoski

Juutuanjoessa pari kilometriä kirkonkylän sillalta ylöspäin sijaitsee hieno ja varsinkin keväällä erittäin vuolas Jäniskoski. Lapsena kävin siellä keväisin katsomassa tulvaa. Nyt kevään kuohuja on helppo käydä katsomassa, koska kosken yli on rakennettu riippusilta. Riippusilta on osa hienoa "Oi Juutua" -polkua.

Juutuanjoen Jäniskoski.

 

3. Lokakuun kuulaat ilmat

Aiemmin talvi tuli yleensä jo lokakuun puolivälissä. Silloin oli mukava hiihdellä melkein kuin keväisissä keleissä; aurinko paistoi ja pakkasta ei ollut liikaa. Nykyisin sellaisia päiviä on harvassa.

4. Keskitalven kuutamo

Keskitalven täydenkuun ajat ovat hienoja. Silloin on yleensä pakkasta, joten taivas on selkeä. Täyden kuun aikana iltaisin ulkona näkee kulkea aivan ilman keinovaloa. Revontulet olisivat sitten jo kerma kakun päälle. Monta kertaa olen käynyt hiihtolenkillä kuun valossa. Tunnelma on erikoinen ja ainutlaatuinen.

Keskitalven täysikuu valaisee maastoa.

 



5. Kevon luonnonpuisto

Utsjoen kunnan alueella sijaitseva, vuonna 1956 perustettu Kevon luonnonpuisto on tutustumisen arvoinen alue. Etenkin ruskan aikana vaeltajat valloittavat sen 65 kilometriä pitkää vaellusreittiä. Puiston helmi on kanjonimainen syvä rotkolaakso, Kevon kanjoni. Se sykähdyttää aina yhä uudelleen. Reitti on tullut vuosien varrella vaellettua läpi harjoitusmielessä useaan kertaan.

 Kevon kanjoni. Kuva: Kevon kuva-arkisto

 

6. Ravadasköngäs

Lemmenjoen kansallispuiston alueella sijaitseva Ravadasköngäs on hieno nähtävyys. Sen korkeus on yli 20 metriä. Tulva-aikaan keväällä putouksesta alas tuleva vesimäärä on melkoinen.

 Ravadaskönkään kuohuja.

 

7. Vuodenajat

Täällä meidän leveysasteilla on vielä kutakuinkin selvät neljä vuodenaikaa. Etelä-Suomen loskakelit puuttuvat täältä lähes kokonaan. Varsinaista etelän kaamosta täällä ei ole, koska lumi, tähdet ja kuu antavat valoa. Talvi on tosin lyhentynyt noin kuukaudella verrattuna 1970-luvulle, ja kesä ja syksy ovat vastaavasti pidentyneet.

8. Sikovuonon kylä

Inarista noin 7 kilometriä pohjoiseen Muddusjärven rannalla sijaitsee nykyisin pieni, eläköitynyt Sikovuonon kylä. 1960-luvulla  se oli erittäin elinvoimainen ja lapsirikas kylä. Olen asunut siellä 7,5 ensimmäistä vuottani. Muistoihin ovat jääneet kalastusreissut isän kanssa siikasaaliineen ja hiihtoretket naapurin pojan kanssa Sikovaarassa ja Luosmatunturilla.

9. Suunnistusmaastot

Inarin kunnan alueella on todella hyviä ja erilaisia suunnistusmaastoja. Saariselän kyläkeskuksen alue soveltuu hyvin sekä maasto- että korttelisuunnistukseen. Saariselän tunturialueen maastoissa on pidetty monet Suomen tunturisuunnistuksen kilpailut. Joka kerta kilpailut ovat saaneet kiitoksia. Koppelon alueella voidaan pitää suuremmatkin kilpailut - niin hyvä alue on. Inarin Kortevaaran erikoisuutena on erittäin suuret kivet ja siirtolohkareet.

Saariselällä järjestettiin Suomen tunturisuunnistus kesällä 2013.

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Inarijärven vesistö
Kevon luonnonpuisto
Juutuan retkeilyalue
Lemmenjoen kansallispuisto
Ravadasköngäs
Lapin Sudet suunnistus
Revontulet


Yrjö Portti

Kirjoittaja on syntyperäinen inarilainen ja aktiivinen luonnossa liikkuja.