Ekokultaa Saariselältä

Nykyisen Saariselän matkailukaupungin retkeilyalueet olivat aikoinaan kolttasaamelaisten metsästysmaita ja inarinsaamelaisten poronhoitoaluetta. Inarilaiset ajoivat porojaan Inarinmaan ja Sompion muinaisella rajalla Kiilopään, Giloaivin, poroerotuspaikoilla.
Lapin monet kultapurot olivat jo ennen 1800-luvun kultaryntäystä saamelaissukujen ja porokylien, eli siitojen, tiedossa. Kulta ei jäänyt piiloon saamelaisiltakaan heidän laajan maasto- ja luontotuntemuksensa ansiosta. Ketäpä ei kiinnostaisi noukkia talteen painavaa kullankeltaista metallia? Omilta kultapaikoilta haettiin ja kaivettiin kultahippuja esiin enimmäkseen Ruijaan suuntautunutta kaupankäyntiä varten. Arktinen kansa arvosti enemmän hopeaa, joka onkin pitkää kaamosaikaa valaisevan kuun symbolinen metalli.
Aktiebolaget Prospector raivasi ja rakensi Sodankylän Könkäältä Laanilaan ensimmäisen kärrytien vuonna 1902. Yhtiön päämaja pajoineen rakennettiin Laaniojan varrelle.

Oy Prospektor Ab:n pääkonttori Laanilassa (J. H. Saarinen & all, GTK vanhat kuvat, 1902-1903)

Kaivosyhtiö etsi erilaisia mineraaleja alueelta, ei vain kultaa. Prospectorin vuori-insinööri ja kaivospäällikkö Emil Sarlin ihastui poroihin ja poroajeluun. Poroajot olivatkin talvisin vapaa-ajan ohjelmaa malminetsinnän yhteydessä. Emil kirjoitti ehkä ensimmäisen Suomen suurruhtinaskunnassa julkaistun ruotsinkielisen poronhoito-oppaan. Kaivosyhtiön toiminta loppui jo viiden vuoden kuluttua. Päämajasta tuli myöhemmin Laanilan keskikievari, nykyisen Saariselän ensimmäinen matkailuyritys. Tällä hetkellä kestikievari toimii ravintolana.
Lapin Kulta on niin sanottua veretöntä kultaa, eli alkuperäisväestöä tai kullankaivajia ei ole tapettu kullanhimon vuoksi. Viime vuosien aikana Saariselälle on matkustanut juuri tästä edellä mainitusta syystä useita amerikkalaisia isoisiä ostamaan veretöntä kultaa omien lastenlastensa vihkisormuksiin. Keski-Euroopassa tai maailmalla ei kukaan voi taata, että kultaseoksissa ei olisi seostettuna mukana esimerkiksi inkojen ryöstettyä kultaa.
Eettisten arvojen merkitys on kasvanut myös kultakaupassa, erityisesti tiedostavien kuluttajien ansiosta. Luonnonsuojelun näkökulmia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja toteutetaan kaivostoiminnassa uusin keinoin. Ihmiset ovat kiinnostuneita verettömän kullan lisäksi ekokullasta, jonka kaivamiseen ei ole käytetty maansiirtokoneita tai muuta raskasta kalustoa. Vain lapiolla kaivettu kulta täyttää ekokullan kriteerit.




Ekokullankaivuuta Sateenkaarenpään valtauksella. Aluksi maa-aines lapioidaan sankkoihin.



Ekokullankaivuuta Sateenkaarenpään valtauksella.

Saariselällä voi kaivaa edelleenkin kultaa Laaniojan varrella esimerkiksi Sateenkaarenpään valtauksella. Valtauksen isäntä perehdyttää asiakkaansa Laanilan ja Lapin kullan historiaan ja tietenkin ekokullan salaisuuksiin

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Lisää artikkeleita Lapin kullasta
Lisätietoa Sateenkaarenpään valtauksen kultaretkistä


Salli Konttinen

Saariselkä today 6.2.2014

Kevättä kohti

Kaamos päättyi meillä noin kuukausi sitten, ja päivä päivältä valoisa aika lisääntyy. Tänään aurinko nousee klo 9.11 ja laskee klo 15.39. Päivän valoa riittää siis jo pidemmillekin päiväretkille, ja öisin luminen maisema valaisee tietä.

Lunta meillä onkin ihan mukavasti, maaston muodoista riippuen 50-100cm. Tasaisena kerroksena maastossa on ehkä 60cm lunta.

Puissa on lumisateiden ansiosta paksu kerros tykkylunta

Lumikenkäilyä ja umpisen lumen hiihtoa helpottaa huomattavasti myös se, että marras-joulukuun lauhempien päivien ansioista lumessa on myös jonkin verran kerroksia. Näin hanki kantaa kulkijaa jo kohtalaisen hyvin.

Saariselän talven paras aika on edessä

Tammikuussa meillä oli hieman pidempi kylmä jakso, jonka aikana lämpötilat vaihtelivat -10 ja -30 asteen välillä. Silloin kun pakkanen vähän lauhtui satoi lunta, minkä vuoksi myös hiihtokelit olivat muutaman viikon aika hitaita.

Tällä viikolla kelit ovat kuitenkin lauhtuneet, minkä vuoksi hiihtokelitkin ovat parhaat mahdolliset. Muutama aste pakkasta ja liukas lumi. Ruuhkaakaan ladulla ei liikaa ole, joten hiihtämisen ilosta ja metsän rauhasta saa nauttia ihan rauhassa.



Saariselällä on jo yli 100km latuja auki!

 

 



 Pikkupakkanen on paras mahdollinen hiihtokeli!

Päivän pitenemisen seurauksena myös lisää latuja on päästy avaamaan. Tällä hetkellä latuja on auki vähän yli 100km, ja myös kansallispuiston puolelle pääsee jo huollettuja latuja pitkin.

Jatkossa, kun päivät tästä vain pitenevät, myös pisimmät erämaaladut saadaan auki. Vielä alkuvuodesta pisimpiä latuja ei avata, jottei päivän valoisan ajan lyhyys pääse yllättämään hiihtäjiä.

Saariselän aktiviteetteja

Kevättalvella Saariselällä riittää tekemistä. UKK puisto kutsuu erähenkisiä viettämään aikaa erämaassa. Huolletut ladut ja rinteet houkuttelevat hiihtäjiä, laskettelijoita ja lapsiperheitä. Lisäksi tunturissa voi kokeilla esimerkiksi suomenhevosen rekikyytiä, huskysafaria, moottorikelkkailua tai pulkkailua Suomen pisimmässä pulkkamäessä.

 Luminen metsä kutsuu laduille!

 

Loppukeväästä säiden ollessa otollisimmillaan kantohankia pitkin voi päästä tutkimaan erämaata joko hiihtäen tai lumikengillä. Liukkaalla hangella matka ja maisemat vaihtuvat pikavauhtia!

Myös rinteet ovat auki ja hyvässä kunnossa!

 

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Saariselän latutilanne

Saariselän sää

Vapaata majoitusta Saariselällä

Treklife reitit