Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hammastunturi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hammastunturi. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. maaliskuuta 2014

Kuvatunnelmia Saariselältä




Helmikuussa Saariselällä oli pitkä ja lauha jakso, jonka aikana puissakin oli
runsaasti tykkylunta.



Kaikki ladut päästiin aukaisemaan helmikuun aikana.



Hiihtäjiä on riittänyt Saariselän laduilla koko kevättalven ajan.



Viimepäivinä meillä on ollut kipakoita yöpakkasia.



Helmikuussa meillä oli mukavan lauhoja
ja liukkaita hiihtokelejä.



Hieno aurinkoinen aamu Saariselän laduilla. Pääladut on yleensä ajettu
jo kahdeksan aikaan aamulla.



Helmikuussa Saariselällä oli harmaita, mutta lauhoja päiviä.



Aurinko on hellinyt myös laskettelijoita lähes koko maaliskuun.



Laskiaisena mäenlaskijat pääsivät maailman pisimpään pulkkamäkeen
hienossa aurinkoisessa säässä.




Kulmakurun luontolatu on ollut maaliskuun aikana hienossa kunnossa!


Yhdyslatua pitkin pääsee aivan Saariselän keskustaan.


Saariselän alueella on kevätaikaan runsaasti maastopyöräilyyn
 ja kävelyyn soveltuvia talvipolkuja.

 
 

Tekstiin liittyviä linkkejä:

 

torstai 6. maaliskuuta 2014

99 pohjoista helmeä - osa 4

Leenan 9 helmeä:

99 pohjoista helmeä -juttusarjan neljäs blogisti on Saariselän jokavuotinen kävijä jo kymmenien vuosien ajalta.

1. Keväthanget

Keväthanget on ehdottomasti paras aika tulla hiihtämään tuntureille. Lumi, aurinko ja huolletut ladut on paras mahdollinen yhdistelmä. Hyvällä tuurilla myöhemmin keväällä on mahdollista päästä hiihtämään kantohangelle, mutta yhtälailla mukavaa se on hiihdellä tällaisella pilviselläkin säällä, kun latu luistaa ja maisemat on hienot.

Kaunispää keväisessä auringonpaisteessa

2. Rautulammen päivätupa

Rautulammen tupa on yksi Saariselän mukavimmista taukopaikoista. Rautulammella voi aistia ihan oikeaa erämaan tunnelmaa, sillä se on Saariselän huollettujen latujen kaukaisin nurkka. Tupa sijaitsee kivasti lammen rannalla aurinkoisessa rinteessä, ja näkymät avotuntureille on kerrassaan upeat. Rautulampi on myös sen verran syrjässä, että sinne asti hiihtäminen on itsessään jo hieno saavutus!

3. Suksibussi

Suksibussilla pääsee kätevästi paikasta toiseen Saariselän lähialueella. Hiihtoretkiäkin pystyy suunnittelemaan suksibussin avulla niin, ettei joka päivä tarvitse lähteä samasta paikasta.


Suksibussilla pääsee siirtymään kätevästi paikasta toiseen Saariselän ympäristössä

4. Lumilattarit

Lumilattarit on Saariselällä perinteisesti keväällä järjestettävä latinolaisten tanssien kurssi, joka tuo mukavaa vaihtelua hiihtämiseen. Monina vuosina olemme olleet täällä lattarien aikaan, mutta tänä vuonna päädyimme tulemaan jo tällälailla aikaisemmin.

5. Inarilainen

Inarilainen on harvinaisen hyvä paikallislehti. Sieltä löytyy sopivassa suhteessa ajankohtaista asiaa, historiaa ja paikallisten toimijoiden ilmoituksia. Senpä takia olen tilannut Inarilaisen kotiinkin!

6. Monotanssit Laanilassa

Keväinen hiihtoretki ei ole mitään ilman monotansseja. Parhaimmillaan monotanssit on tietenkin silloin, kun esiintyjinä on itse Souvarit!

Monotanssit Laanilassa: kuva kopioitu täältä

7. Oikea talvi

Saariselältä löytää varmuudella oikean talven, eli lunta ja pakkasta. Kotiseudullani ei välttämättä enää voi olla varma tuleeko kunnon talvea ollenkaan, mutta aina kun lähtee Saariselälle, tietää että talvisaikaan on lunta.

Saariselän talvi kestää lokakuusta toukokuuhun
 


8. Välitön tunnelma

Täällä on sellainen mukava välitön tunnelma, minkä vuoksi sitä aina tulee joka vuosi uudestaan! Ihmisten kanssa on mukava jutella, ja täällä tuntee itsensä tervetulleeksi!

9. Hiljaisuus

Saariselältä löytää vielä kiivaimman sesonginkin aikaan oikeaa hiljaisuutta. Vaikka kylällä kävisi kuinka kuhina, saa jossain päin erämaata olla aina aivan rauhassa. Saa vain hiihdellä ja kuunnella luonnon ääniä.

Leena

Kirjoittaja on monivuotinen Saariselän kävijä, joka viihtyy tunturissa kaikkina vuodenaikoina.

Tekstiin liittyviä linkkejä:

Saariselän sääennuste
Lumilattarit
Saariselän latutilanne
Treklife reitit
Vapaata majoitusta Saariselällä
Suksibussin aikataulu
Inarilainen





torstai 6. helmikuuta 2014

Saariselkä today 6.2.2014

Kevättä kohti

Kaamos päättyi meillä noin kuukausi sitten, ja päivä päivältä valoisa aika lisääntyy. Tänään aurinko nousee klo 9.11 ja laskee klo 15.39. Päivän valoa riittää siis jo pidemmillekin päiväretkille, ja öisin luminen maisema valaisee tietä.

Lunta meillä onkin ihan mukavasti, maaston muodoista riippuen 50-100cm. Tasaisena kerroksena maastossa on ehkä 60cm lunta.

Puissa on lumisateiden ansiosta paksu kerros tykkylunta

Lumikenkäilyä ja umpisen lumen hiihtoa helpottaa huomattavasti myös se, että marras-joulukuun lauhempien päivien ansioista lumessa on myös jonkin verran kerroksia. Näin hanki kantaa kulkijaa jo kohtalaisen hyvin.

Saariselän talven paras aika on edessä

Tammikuussa meillä oli hieman pidempi kylmä jakso, jonka aikana lämpötilat vaihtelivat -10 ja -30 asteen välillä. Silloin kun pakkanen vähän lauhtui satoi lunta, minkä vuoksi myös hiihtokelit olivat muutaman viikon aika hitaita.

Tällä viikolla kelit ovat kuitenkin lauhtuneet, minkä vuoksi hiihtokelitkin ovat parhaat mahdolliset. Muutama aste pakkasta ja liukas lumi. Ruuhkaakaan ladulla ei liikaa ole, joten hiihtämisen ilosta ja metsän rauhasta saa nauttia ihan rauhassa.


Saariselällä on jo yli 100km latuja auki!
 
 

 Pikkupakkanen on paras mahdollinen hiihtokeli!

Päivän pitenemisen seurauksena myös lisää latuja on päästy avaamaan. Tällä hetkellä latuja on auki vähän yli 100km, ja myös kansallispuiston puolelle pääsee jo huollettuja latuja pitkin.

Jatkossa, kun päivät tästä vain pitenevät, myös pisimmät erämaaladut saadaan auki. Vielä alkuvuodesta pisimpiä latuja ei avata, jottei päivän valoisan ajan lyhyys pääse yllättämään hiihtäjiä.

Saariselän aktiviteetteja

Kevättalvella Saariselällä riittää tekemistä. UKK puisto kutsuu erähenkisiä viettämään aikaa erämaassa. Huolletut ladut ja rinteet houkuttelevat hiihtäjiä, laskettelijoita ja lapsiperheitä. Lisäksi tunturissa voi kokeilla esimerkiksi suomenhevosen rekikyytiä, huskysafaria, moottorikelkkailua tai pulkkailua Suomen pisimmässä pulkkamäessä.

 Luminen metsä kutsuu laduille!
 
Loppukeväästä säiden ollessa otollisimmillaan kantohankia pitkin voi päästä tutkimaan erämaata joko hiihtäen tai lumikengillä. Liukkaalla hangella matka ja maisemat vaihtuvat pikavauhtia!

Myös rinteet ovat auki ja hyvässä kunnossa!
 

Tekstiin liittyviä linkkejä:



torstai 9. tammikuuta 2014

Hammastunturi ja vuoden pimein päivä

Vuoden pimein päivä erämaassa vaikuttaa ulkona tehtävien aktiviteettien kannalta huonolta idealta. Pimeässä harrastaminen kun on tyypillisesti jätetty niille, joiden on pakko tehdä touhujaan öiseen aikaan, eikä pimeään metsään ole helppo löytää vapaaehtoisia menijöitä. Pimeä ei kuitenkaan ole este, eikä edes hidaste erämaassa liikkumiselle kun tukitoimet ja varusteet ovat kunnossa. Alueen tuntevan oppaan avustuksella pääsimme yhdessä Simo Vilhusen ja Jaakko Postin kanssa todistamaan mielestäni revontulet mennen tullen hakkaavaa valoilmiötä Hammastunturin huipulta talvipäivän seisauksen aikaan.

Kuvat: Jaakko Posti / Teksti: Antte Lauhamaa / Kuvatekstit: Simo Vilhunen

Tämän hetken Hammastunturilla olisi toivonut jatkuvan ja jatkuvan. Talvipäivän seisauksena reippaasti napapiirin pohjoispuolella täytyy olla kiitollinen pienestäkin valon kajastuksesta. Siellä se on, jossain etelässä, pohtivat miehet. Onneksi on valokuvia, joihin hetken voi vangita!
Hammastunturi sijaitsee noin neljäkymmentä kilometriä Ivalosta länteen, tiettömän taipaleen päässä. Tunturin huippu on 531 metriä korkea, joka ainakin telemark-hiihtäjän mielessä herättää lupailuja siitä, että siellä pystyisi myös laskemaan. Liikkuminen alueella vuoden pimeimpään aikaan neljänkymmenen kilometrin lähestymisen kera kuulosti alun perin siltä, että reissuun saisi varata aikaa muutaman viikon verran. Loistava reissu kuitenkin onnistui viikonlopussa, kun saimme lähestymisen järjestymään moottorikelkoilla ja oppaaksi alueen kuin omat taskunsa tuntevan Niilo Huhtamellan ja Antti Kanervan.

Hammastunturin erämaa-alueella on ihmisen toimintojen värittämä historia, josta kertomuksia riittää muutaman vuosisadan ajalle. Täällä on asunut niitä kuuluisia Repo-Aslakkeja ja Hammas-Jouneja, joiden tarinat ovat jääneet tämän perän ihmisten kertomuksiin.

Hammastunturin Erämaan läpi kulkee moottorikelkkaura Ivalosta Inariin. Uran varrella pääsee ihastelemaan järviä, vaaroja ja komeaa vanhaa metsää. Alueella on pitkään harjoitettu poronhoitoa. Näissä metsissä ja näillä tuntureilla näkee merkkejä entisajan ja nykypäivän poroelinkeinosta – sekä tietenkin itse poroja, mutta myös poroja saalistavien petojen jälkiä. 
Erämaa on karu mutta rehellinen kasvattaja ja pärjätäkseen täällä on opittava elämään luonnon ehdoilla. Niilon toimista huokuu varmuus ja samaan aikaan hiljainen kunnioitus ympäristöä kohtaan, eikä siihen tarvita korulauseita tai elostelua. "Kattokaapa pojat, tuossa on kahen ilveksen jäljet vierekkäin" - mies toteaa, kun on pysäyttänyt kelkkansa. Enpä olisi itse ilveksen jäljiksi tunnistanut. Niilo kertoo petolukujen nousseen muutaman viime vuoden aikana reippaasti, ja tämän vaikutuksesta poronhoitoon. Iltayön tunteina saavumme Hammasjärvelle.

Retkikunta perillä Hammasjärvellä, yön silmässä. Kaupunkilaisena pelkästään kaukana erämaassa oleminen tuntuu valloittavalta ja etuoikeutetulta. Tämä on poromiesten maailmaa, jossa meillä on kunnia olla vieraina.
Päivän lähes valoisin hetki. Antte ja Simo lukevat karttaa ja miettivät lähestymisreittiä taustalla siintävän Hammastunturin huipulle. Tupa sijaitsee vanhalla poroerotuspaikalla, jossa menneinä vuosikymmeninä saattoi erotuksessa juosta kymmentuhatpäinen porotokka.
Lauantai-aamun hämärä avautuu hieman tukkoisena. Lähestyessämme Hammastunturia huomaamme kuitenkin kelin olevan siellä kohtuullisen selkeä. Pysähdymme Hammastunturin juurella sijaitsevalle porokämpälle tauolle ja suunnittelemme huipulla käyntiä. Ahkioiden narut kaipaavat säätöä ja pääsemme jatkamaan matkaa.
"Valon piirtämä maisema on yksi kauneimmista, mitä olen milloinkaan nähnyt. Pojat taitavat olla samaa mieltä, koska sanailun sijasta kuuluu enää kameran sulkimen läiskettä."
Hammastunturi on kerrotun mukaan saanut nimensä muodostaan. Yritän ylöspäin hiihtäessä nähdä hampaan muotoa tunturissa. Samalla olemme ehtineet jo huipun tuntumaan, jonne pääsemme vuoden pimeimpänä päivänä puolen päivän tienoilla. Samaan aikaan etelässä taivas selkenee ja auringon kajo valaisee taivaanrannan punertavana tehden varjoja tuulen piirtämään lumeen. Valon piirtämä maisema on yksi kauneimmista, mitä olen milloinkaan nähnyt. Pojat taitavat olla samaa mieltä, koska sanailun sijasta kuuluu enää kameran sulkimen läiskettä.

Antte Lauhamaa hiihtää kohti erästä laajan Hammastunturin huipuista. Etelästä kajastava valo ja repeilevät pilvet saavat jalkoihin lisää liikettä. Ei malttaisi odottaa, millainen maisema huipulta aukeaa.
Tähän näkymään sanat yksinkertaisesti loppuivat. 
Pitkän linjan telemark-hiihtäjä Antte Lauhamaa sai kruunauksen reissulleen päästessään täräyttämään muutaman käännöksen otsalamppunsa valossa, auringon kajon hiipuessa kaamoksen pimeyden tieltä. Monella mantereella hiihtänyt mies oli vakuuttunut, että kyseessä on uniikki kuva. Hammastunturin syrjäinen sijainti ja haastava ajankohta, yhdistettynä täydelliseen valoon tekevät kuvasta eeppisen.
Hammastunturin itäpuolella on jyrkkyyttä sen verran, että pääsen tekemään suunnittelemani käännökset auringon mennessä mailleen. Turhaan en siis telemark-suksiani matkaan ottanut. Alemmaksi jättämillemme ahkioille päästyämme on jo säkkipimeää.

Niilo ja Antti ovat kokemassa verkkoja, kun palaamme takaisin. Kitsaudesta ei Hammasjärveä voi moittia, koska siikaa riittää kotiin viemisiksikin. Niilon tekemä lihakeitto ja lämmin sauna kruunaavat tähän mennessä jo täydellisen päivän.

Hammasjärven jään alla kuhisee siikaa, jonka vuoksi taimenelle ja hauelle riittää ravintoa. Niilon työskentely antoi perspektiiviä luonnosta vieraantumaan päässeelle kaupunkilaiselle. Jos joku on lähiruokaa, niin tämä!
Sauna erämaassa. Unohtumattomat löylyt tiettömien taipalten takana.
Seuraavan päivän valjetessa katsastamme Hammasjärven ympäristöä lumikenkien avustuksella. Rantapusikoissa näkyy runsaasti eläinten jättämiä jälkiä ja metsästäjänä voin ilokseni todeta, että ainakin osa riekoista vaikuttaisi palanneen takaisin. Nokipannukahvien jälkeen on aika pakata kelkat ja lähteä kohti Ivaloa.

Raskaan viikonlopun jälkeen itsensä huoltaminen tuntuu hyvältä ajatukselta ja päätämme syödä ja saunoa Laanilan kievarissa. Asialleen omistautuvat ihmiset saavat hyviä asioita aikaan ja voimme todeta Laanilan kievarin kokin kuuluvan tähän luokkaan. Ruoka on erinomaista. Sauna, paljuineen ja avantoineen avaa reissun jäljiltä tukkoisen selän, eikä unta tarvitse tämän jälkeen enää odotella.

Myöhemmin voin todeta, että vaikka olen Lapista kotoisin, tarjoaa Lapin luonto uudelleen ja uudelleen sellaisia elämyksiä, joita en missään muualla voisi kokea. Hammastunturin metsäinen erämaa on ainutlaatuinen arktisine tuntureineen ja taigametsineen. Retki tuntui kuin tutkimusmatkalta minulle, joka olen tottunut Länsi-Lapin puuttomiin tuntureihin sekä Norjan ja Ruotsin suuriin vuoriin. Niilon ja Antin kertomat tarinat alueen maastosta ovat herättäneet mielenkiinnon palata takaisin samoille selkosille.

Kirjoittaja on pitkän linjan telemark-hiihtäjä, jonka juuret ovat syvällä pohjoisessa Lapissa.
Anten tekemisiin voi tutustua osoitteessa anttelauhamaa.com/
Lisää Jaakko Postin kuvia löydät puolestaan osoitteesta jaakkoposti.com/

Haluatko astua erämaahan? Kokoa retkikuntasi ja suuntaa osoitteeseen saariselka.com/treklife/


Simo (vas) ja Antte Hammasjärven jäällä. Harmaa kelikään ei hymyä hyydytä!
Reissun toinen kruunaus: illallinen Laanilan kievarissa. Lähialueiden raaka-aineista intohimolla ja ajatuksella tehty herkullinen ruoka hurmasi retkikunnan. 
Reissussa rasittunut kroppa pehmenee paljussa. Menneet hetket kerrataan vielä yhdessä. Naurulta on hankala välttyä.

Alkutalvesta vesistöt ovat virtapaikoista usein auki, mikä kannattaa huomioida reitin suunnittelussa. Kaunis Kirakkajoki on taimenen kutualuetta, ja siten täysin rauhoitettu kalastukselta. 
Tässä sitä ollaan. Näkymä hammastunturin ylätasanteelle. Tunturissa näkyi porotokkia ruokailemassa.

Hammasjärven erämaassa on paljon komeaa, vanhaa metsää. 
Simo ja Antte nousevat ahkioiden kanssa avotunturiin. Taustalla Hammasjärvi ympäröivine vaaroineen.